TURKISTIETOA

Kiitokset kaikille kannatusilmoitusten keräämiseen osallistuneille, olette olleet viemässä eteenpäin historiallista kansalaisaloitetta!

Alla virallinen diplomi.

Lataa pdf

Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain yhteensä noin kolme miljoonaa kettua, naalia, minkkiä, hilleriä ja supikoiraa. Turkistarhaukseen liittyy lukuisia eläinsuojelullisia epäkohtia, joista suurimmat ovat häkkien ahtaus ja se, etteivät eläimet voi häkkiympäristössä käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla.

Eläimillä on edelleen villien serkkujensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia suhteita. Ketun reviiri voi luonnossa olla jopa useita hehtaareja. Reviirin koko riippuu siitä, kuinka helposti eläin löytää ravintoa. Tukikohtanaan se käyttää kaivamaansa pesäluolaa. Minkin luontainen ympäristö on veden äärellä.

Ala vastatuulessa Euroopassa

Muissa Pohjoismaissa sekä ympäri Eurooppaa suunta on ollut kohti turkistarhauksen lopettamista; lukuisat maat ovat jo kieltäneet alan osittain tai kokonaan. Turkistarhausta koskeva lainsäädäntö on Suomessa muiden Pohjoismaiden tasosta reilusti jäljessä. Esimerkiksi Ruotsissa kettutarhaus on loppunut tiukentuneiden säädösten vuoksi, ja Tanskassa kettutarhaus on kielletty. Muista Euroopan maista turkistarhauksen ovat kieltäneet muun muassa Britannia, Itävalta, Bosnia, Kroatia ja Bulgaria.

Häkkiolosuhteiden vaikutusta eläimiin on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Tästä tutkimusaineistosta on koottu raportti, jonka ovat tehneet Cambridgen yliopiston tutkijat A. J. Nimon ja professori Donald M. Broom. He toteavat esimerkiksi häkkien pienuuden olevan todellinen ongelma. Nimonin ja Broomin mukaan eläinten oireilu ja pahoinvointi on niin vakavaa, että ongelmien ratkaisuksi tuskin riittävät pelkkä nykyistenkaltaisten häkkien paranteleminen tai vähemmän pelokkaiden ja rauhallisempien eläinten valikoiva jalostus.

Eläintarhojen ja turkistarhojen säädökset ristiriidassa

Suomen lainsäädännön mukaan eläintarhoissa ketulla on oltava tilaa vähintään 600 m². Minkeillä tilaa tulee olla vähintään 10 m² eläintä kohden, kuitenkin siten, että pinta-alan on oltava aina vähintään 15 m². Lisäksi minkeillä on oltava vesiallas tai -alue, jonka pinta-ala on vähintään 2 m². Supikoirilla tulee olla mahdollisuus nukkua talviunta.

Eläintarhasäädökset ja turkiseläinten pidolle asetetut säädökset ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, vaikka kyse on samoista eläinlajeista. Turkistarhoilla ketulla on oltava tilaa 0,8 m² ja minkillä 0,25 m², eikä supikoirilla ole mahdollisuutta nukkua talviunta.

Työllisyys ja tarhaajien ikärakenne

Suomessa on tällä hetkellä alle 1000 turkistarhaa. Suomessa turkisalaa leimaa turkistarhaajien eläköityminen ja tuotannosta luopuminen tuottajien ikärakenteen vuoksi. Tarhaajista noin 40 % on yli 50-vuotiaita, ja vain noin 10% alle 35-vuotiaita.

MTT:n vuonna 2008 tuottaman raportin "Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa" mukaan turkistarhaus työllistää suoraan keskimäärin 0,7 henkilöä tarhaa kohden, ja on vain sivuelinkeino noin 60%:lle tarhaajista.

Turkistarhaajilla on valmiuksia muille aloille siirtymiseen, sillä suurimmalle osalle eläinten tarhaaminen on vain yksi tuotantosuunta muiden rinnalla.  Myös tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta luopumista ilman suuria uudelleentyöllistymisongelmia. Lisäksi tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa.

Maapohja-aitauksista pieniin häkkeihin

Eläinten kasvattamista turkiksia varten alettiin Suomessa kokeilla 1900-luvun alussa. Ensimmäiset tarhat olivat keskimäärin 2 x 5 metrin maapohjaisia aitauksia. Aitauskasvatuksesta siirryttiin metalliverkkohäkkeihin 1900-luvun puolenvälin jälkeen. Perusideana oli minimoida kutakin eläintä kohti käytettävä tila ja hoitopanos. Nykyisen kaltaiset häkkiolosuhteet aiheuttavat eläimille lukuisia ongelmia, kuten käyttäytymishäiriöitä, apatiaa, kannibalismia, silmätulehduksia, avohaavoja ja omien poikasten tappamista.

Lisätietoa turkistarhauksesta löydät Lakialoitteen muistiosta.